Suihkunraikkaana

Suihkun jälkeen Almasta kuoriutuu Neiti Kaaos. Se on läheistä sukua tsunamille, tornadolle, ralliautolle ja mörököllille. Neiti Kaaoksen jäljiltä on matot rullalla, tavarat lattialla ja (myös) emäntä tuoksuu ja näyttää märältä koiralta. Neiti Kaaos on myös salamaa nopeampi, ja suihkun takia sillä on erityisen liukas pinta. Se on voittamaton, eikä sitä saa millään kiinni. Neiti Kaaos jättää jälkeensä myös riennosta riutuneen mäyräkoiran, jonka ilme selvästi sanoo: "Nyt en kyllä yhtään hoksaa, että kuka täällä on riehunut!"

Äiskän oma sairaanhoitaja

Alma pitää huolta äidistä, jolla viisaudenhampaat aiheuttaneet suurta harmia koko viikonlopun. Neiti tulee viereen päikkäreille ja lämmittää (ilmeisesti) kuumeista äiskää. Yöllä heräsin kovaan kipuun ja korvan juuressa kuorsaavaan mäyräkoiraan. Eipä siinä sitten enää päästy takaisin uneen, tai no, äiti ei päässyt.

Ostimme muuten kongin, joka on osoittautunut suosituksi leluksi. Kauaa ei Almalla mennyt tajuta miten sitä oikein ajetaan. (Mitä herkkuja te laitatte kongiin?) Välillä lelua tuodaan äidille, että "laitappa tänne karkkia, tahon leikkiä!". Viime päivät onkin leikitty ja riehuttu koko ajan. Nuo -20-30 asteen pakkaset eivät houkuttele ja tarpeillakin käydään pikapikaa. Energiaa on siis vähän liikaakin, eikä sitä pääse ulos purkamaan. Ruokakaan ei oikein tahdo maistua. Lauhtuisi jo!!

Moi äiti, mitä teet?

Anna määki katon!

You can't spell `LOVE` without Dachshund

Mäyräkoiria tulee monen näköisissä ja kokoisissa paketeissa, mutta jotkut asiat tuntuvat olevan kaikille yhteistä. Mäyräkoira on kovapäinen ja mukavuudenhaluinen. Mäyräkoira on sitä mieltä, että emäntä ja isäntä ovat olemassa häntä varten, ei toisinpäin. Mäyräkoiraa ei aina vain huvita, eikä sitä välttämättä kiinnosta olla sinulle mieliksi. Mäyräkoiran mielestä sen paikka on siellä, missä on pehmeää ja lämmintä, eikä sitä kiinnosta onko se juuri se paikka missä sinä istut. Mäyräkoirat osoittavat paljon rakkautta ja haluavat olla aina mukana kaikessa, etenkin kun laitat ruokaa.

Meitä omistajia on myös monenlaisia. Meille kaikille yhteistä on, että olemme menettäneet sydämemme noille hassuille, hurjille otuksille.
















Meillä asuu elämännautiskelija, auringonpalvoja-Alma

Hyvää ystävänpäivää!

Alma ja äiskä toivottaa kaikille mäykyille ja mäykkyjen ystäville hyvää ystävänpäivää!








(Alma lokakuussa. En ala, siitä on tullu jo ihan iso tyttö!)

Kerrostalokyttääjä

Kun ulkona on ollut niin kamalan kylmä, eikä mukavuudenhaluiset mäyräkoirat siitä pidä, on keksittävä muuta tekemistä. Alman on tuijotettava ulos vuoronperään työhuoneen ja olohuoneen ikkunoista, että mitä outoja tyyppejä siellä hänen pihalla oikein kulkee. Neljännen kerroksen ikkunasta näkee hyvin ja kauas, eikä hetkeäkään voi hukata muihin puuhiin. Äidillä ja mäykyllä on vain välillä pieniä erimielisyyksiä siitä, että saako niille ohikulkijoille yrittää murista ja haukkua... Ja jos joku menee talomme alaovesta sisään, on pakko mennä oven taakse kuuntelemaan, josko ne olisivat ehkä tulossa meille kylään. Varsinainen vahti.

Onko muilla mäykyillä muuten tapana kiivetä suurten lumikinosten päälle? Alma on varsinainen kukkuloiden kuningas!

Flunssainen mäykky.

Meitä on vaivannut pieni flunssa (tai ainakin mahdollisesti vain pelkkää flunssaa). Almalla ollut yskää parin päivän ajan, mutta eläinlääkärin mukaan ei kannata huolestua jos koira on ihan hyvässä kunnossa noin muuten. Almaa ei moiset yskät hidasta, emäntä sen sijaan peloissaan epäillyt kaikkea kennelyskästä läppävikaan. Mutta se kai kuuluu asiaan, onhan Alma äidin rakkain vauva.

Ulkona ei näin kovilla pakkasilla juuri olla lenkkeilty, joten neidillä on energiaa vaikka muille jakaa. Pikapissareissuilla alkaa jo tassuja palella ja syliin on PÄÄSTÄVÄ! Sisälle tullessa alkaakin sitten kauhea ralli.. Tulisi jo kevät!! Näin lyhytkarvaisen mäykyn omistajana ne kevään kurakelitkään ole niin kamalia, mutta sääliksi käy monia muita koiranomistajia.

Pakko vielä kehua, että meidän herkkusuu on oppinut ettei herkkua saa ottaa ennen "Saa ottaa"-käskyä! Sen opettaminen ei ollutkaan ihan helppo nakki! Vaan nyt on Almalla tiukka katse äidin silmissä, että "joko nyt, joko nyt, joko nyt???".

Miten te muut olette yrittäneet aktivoida hauvojanne kovilla pakkasilla?