Alma osaa olla joskus aika hankala. Kuten olenkin kertonut aiemmin, niin ei Alma aina haluaisi mennä lenkille. Avomieheni tuli iltapissalta Alman kanssa ja ilmoitti, että naapurit varmasti soittavat eläinsuojeluviranomaisille. Naapurit olivat katsoneet kun Alma hihna pitkällä yritti päästä sisälle ja vinkui kuin viimeistä päivää. Neitiä ei kiinnostanut käydä pissalla ja kakalla kun ulkona satoi VETTÄ! Erik-reppana oli yrittänyt sievästi viedä Almaa pikku kävelylle, mutta Alma oli toista mieltä ja teeskenteli kuolevaa. Ei aina ole helppoa olla mäyräkoiran omistaja.
Meillä on myös opittu haukkumaan. Sitä tehdään neljän aikaan aamusta, kun haluttaisi päästä äiskän ja iskän viereen nukkumaan. Kun se ei toimi haetaan avuksi maailman äänekkäin vinkulelu (jonka Alma sai LAHJAKSI. Odotas vain Josse kun sinä saat lapsia/koiran/hamsterin niin lahjaksi tulee nokkahuilu). Ja kun SEKÄÄN ei toimi, niin sitten on aika tehdä ilkeyttä (koska selvästikään edelliset toiminnot eivät riitä). Eteisestä kuuluu kumisaappaiden laahausääniä ja lenkkareiden kopinaa. Siitäpä saat äiti. Ei aina ole helppoa olla mäyräkoira, jos omistaja on yhtä kovapäinen kuin koirakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti